You are here

Tulevaisuus

Harrastamisen tuki lisättävä yhteiskuntatakuuseen

Nykyisen kaltainen globaali markkinatalous ei kykene tuottamaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia riittävän monelle. Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön tekemään verkkokyselyyn vuosi sitten vastanneista nuorista moni ei uskonut löytävänsä kiinnostavaa ja mielekästä, riittävän toimeentulon takaavaa työtä, eikä työttömistä ammattitaidottomista nuorista 8 % uskonut koulutuksen hyödyllisyyteen (PDF).

Jos töitä ei ole, onnekas on se, jolla on mielekäs harrastus. Työmarkkinoiden rinnalle (joiltain osin korvaajaksi?) on nousemassa vakava harrastaminen. Itsensä kehittämisen mahdollisuuksia ja onnistumisen tunnetta tavoitellaan omista projekteista. Aller ja 15/30 Research - selvittivät pro am -kulttuuria. Tutkimushankkeen raportti on vapaasti ladattavissa. Aineistosta ei käy ilmi se, kuinka suuri osa vakavista harrastajista on työllistyneitä ja moniko vailla työtä. Onhan toki mahdollista, että nuoret jakautuvat yhä selvemmin onnistujiin ja häviäjiin niin, että onnistujilla on sekä työ että itsensä toteuttamisen mahdollistava harrastus, siinä missä häviäjillä ei ole kumpaakaan.

Vakavan harrastamisen yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi nuorten omaehtoista harrastamista tulisi tukea. Osana nuorten yhteiskuntatakuuta voisi luoda oman projektityön tukimallin. Nuori voisi tehdä jotakin itselleen tai lähipiirilleen merkityksellistä, ja koota tällaisista tekemisistä projektisalkun tulevia työllistymismahdollisuuksia tukemaan. Mahtaako jotakin tämänsuuntaista olla olemassa jo? Työpajatoimintahan on jo vakiintunutta.

Vakava harrastaminen näkyy tulevaisuudessa kilpailukykynä. Vuonna 2010 julkaistu maabrändiraportti antoi tehtävän kansantaloustieteilijöille ja valtiovarainministeriöille: lasketaan vapaaehtois-, vertais-, ja kotityön arvo Suomessa. Työryhmän mukaan ei pidä laskea vain rahatalouden arvoa ja siihen liittyvää verokertymää, vaan myös talkoo-Suomen ”kätketty vauraus” olisi saatava näkyväksi.

Yhdessä tekemisen osaaminen ja sosiaalinen pääoma ovat tarpeen globaalisti. Nuorisotyöttömyys on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma niin Euroopassa ja Aasiassa kuin Arabimaissa ja kehittyvissä maissa. Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan maailmassa on 6,4 miljoonaa sellaista nuorta, jotka eivät edes yritä hakea työtä. Kansallisvaltioiden rajojen sisäistä kilpailukykyä tärkeämpää on maailmanlaajuinen yhteiskuntarauha.

Tulevaisuuden työhevoset ovat vielä laittomia

Jotta tulevaisuuden teknologiat saataisi käyttöön, ne on ensin hyväksyttävä laillisiksi.

Risto Linturi, muutosjohtaja, FC Sovelto, listasi puheenvuorossaan Saimaa Summitissa ICT -alan murrosta, liiketoiminta-alueita ja teknologioita kohti 2020-lukua.

Kuljetusalalla tuottavuutta tulevat lisäämään itse itseään ajavat autot ja miehittämättömät ilma-alukset. Vaarallista ja laitonta!

Terveydenhuollossa tuottavuutta lisää mm. kehittyvä itsediagnostiikka. Vaarallista ja laitonta epäilemättä sekin.

Terveydenhuoltoalan innovaatioita houkuttelevat kehittämään 10 miljoonan dollarin X Prize -palkinnot: Nokia Sensing X CHALLENGE palkitsee sensorin kehittäjän, Qualcomm palkitsee sen joka kehittää Star trekistä tutun Tricoder-laitteen ja Archon Genomics X Prize palkitsee sen, joka nopeimmin ja tehokkaimmin kartoittaa sadan satavuotiaan geeniperimät.

Suomelle säästöpossu?

Verohallinnon ylitarkastaja Johanna Kotipelto tunnistaa työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävän ryhmän mahdollisuudet tuottaa veroja Suomen kassaan, jos mikrotyön verotus olisi vaivatonta: Työ 2.0 vaatii uutta myös viranomaisilta.

Pelillisyyden ja virtuaalitalouksien kasvun vaikutuksesta kansantalouteen on kirjoittanut myös Edward Castronova. (Ruotsissa verottaja tulkitsi jo 2008, että virtuaalikaupasta voi verottaa.)

Tekoäly ja robotit moninkertaistamaan työn tuottavuus

Linturi peräänkuuluttaa Suomelle visiota siitä, minkälaisin keinoin kukin toimiala ja hallinnonala voisi kaksinkertaistaa henkilötyön tuottavuuden. Hänestä lähes jokaisen hallinnonalan ja toimialan tulisi saada aikaan pankkialan kaltainen radikaali uudistus.

Ei kuitenkaan pidä aliarvioida sitä voimaa, jolla ammattiliitot ja muut edunvalvontatahot voivat jarruttaa kehitystä. Tästä esimerkkinä Yhdysvalloissa kehitetty vedetön vessa, jota putkimiehet onnistuneesti jarruttivat (Wired: Pissing Match: Is the World Ready for the Waterless Urinal?)

Lainsäätäjä olkoon siis lobbareita kuunnellessaan valppaana sen suhteen, milloin yritetään suojella olemassaolevan työvoiman työllisyyttä tuottavuuden kustannuksella.

Oppivelvollisuusikä 60 vuoteen

Suomen pitäisi korottaa oppivelvollisuuden raja 60 ikävuoteen. Kun elinajanodote koko kasvaa, ja työelämän muutosvauhti kiihtyy, on työvoiman osaamisesta huolehtiminen kansallinen kilpailukykykysymys.

Pages

Subscribe to RSS - Tulevaisuus