You are here

Web 2.0

Linkit talteen, mutta millä?

Usean vuoden ajan käytin tyytyväisenä Delicious-kirjanmerkkipalvelua linkkieni asiasanoittamiseen ja järjestämiseen. Sitten palvelun kehitys pysähtyi omistusjärjestelyjen vuoksi. Vaihdoin selainta Mozilla Firefoxista Google Chromeen. Samaan aikaan Twitterin käyttöni kasvoi ja lyhensin yhä useammin linkkejä Bit.ly:llä.

Deliciousin saatua uuden ilmeen kokeilin sen uusia ominaisuuksia (ks. Stacks vs. Storify -vertailu) mutta säännöllinen käyttö jäi. Bitly pyrkii nyt selvästi mukaan linkkien talletusbisnekseen. Kilpailijoitaan reippaasti visuaalisempi Pinterest tuli kuratointikenttään takavasemmalta.

Kotimainen kasvuyritys Kippt saa nostetta kalifornialaisesta yrityskiihdyttämöstä. Kippt mahdollistaa myös linkkien yksityisen tallettamisen.

Linkkien yksityinen tallettaminen on hyvä ominaisuus, mutta minulle tärkeää on myös kuratoiminen, verkon sisältöjen järjestyksessä pitäminen omilla kriteereillä.

Kuratoisin kernaasti, mutta millä?

Sosiaalisen median työkalut - mitä, missä ja miten

Verkkoläsnäolo vaatii paitsi asennetta, myös uusien työvälineiden osaamista.

Asiantuntijan ja organisaation tapoja olla verkossa ovat esimerkiksi

  • Sisällön julkaiseminen ja jakaminen
  • Ryhmäideoinnin ja -keskustelujen suunnittelu ja johtaminen eli fasilitointi
  • Tapahtumien järjestäminen verkossa
  • Yhteistyöverkostojen rakentaminen, aktiivinen vuorovaikutus ja läsnäolo asiantuntijafoorumeilla

Kuhunkin on olemassa laaja valikoima eri tyyppisiä palveluja. Työstämäni lista on tarkoitettu organisaation tai yksittäisen asiantuntijan tarpeisiin sopivimpien työkalujen kokeilemisen ja arvioimisen lähtökohdaksi, eikä se suosittele mitään näistä palveluista erityisesti. Käyttöehtoihin perehtyminen on välttämätöntä.

Sisällön julkaisuun ja jakamiseen soveltuvat esimerkiksi blogit ja nettivideot. Keskustelufoorumit ja yhteisesti muokattavat dokumentit soveltuvat ideoimiseen ja keskustelujen käymiseen. Videolähetyksinä toteutettaviin tapahtumien järjestämiseen verkossa on olemassa kaupallisia palveluntarjoajia tai niitä voi välittää verkon avoimilla netti-tv-alustoilla. Ne mahdollistavat laajojen yleisöjen pääsyn mukaan osallistumaan tapahtumaan etänä.

Yhteistyöverkostojen rakentamiseen sopivat hyvin erilaiset tähän tarkoitukseen suunnitellut yhteisöpalvelut, erityisalojen keskustelupalstat ja esimerkiksi eri alojen asiantuntijablogit.

Verkkoläsnäololle asetetut tavoitteet määrittelevät, minkä tyyppinen palvelu on kulloinkin tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi pikaviestiminen soveltuu hyvin neuvontapalveluihin.

Sosiaalisen median foorumeita voi tarkastella esimerkiksi viestinnän samanaikaisuuden ja eriaikaisuuden näkökulmasta. Samanaikaisesti tapahtuva vuorovaikutus on näkyvillä osapuolilla heti, kun taas eriaikaisesti toimivissa palveluissa viesteihin ja muihin sisältöihin voivat mukana olijat tutustua itselleen sopivana aikana. Samanaikaista viestintää ovat pikaviestintä ja verkkojuttelu sekä yleistyvät suorat videolähetykset. Enemmän viivettä viestien lähettämisestä vastaanottamiseen ja vastaamiseen sallivat keskustelufoorumit, postituslistat, blogit ja wikit.

Palvelut voivat olla joko erillisiä omalle koneelle asennettavia sovelluksia tai selaimessa käytettäviä palveluja; niitä on ilmaisia tai maksullisia, ja riippumatta käyttäjältä perittävästä käyttömaksusta ne voivat sisältää mainoksia. Useista maksullisista palveluista on saatavissa ilmainen kokeiluversio lyhyeksi aikaa, tai ominaisuuksiltaan riisuttu versio. Ilmaiset palvelut voivat muuttua maksullisiksi tulevaisuudessa ja päin vastoin.

"Sosiaalisen median työkalut" listaa kootessa minua vaivasi - ja vaivaa yhä - sosiaalinen media - käsitteen laajuus. Oman listansa voisi laatia avoimista ja avoimeen lähdekoodiin perustuvista palveluista ja ohjelmistoista, yksi näkökulma olisi selaimessa toimivat palvelut, jotka eivät vaadi mitään asennuksia käyttäjän koneelle. Joissakin organisaatioiden virallisessa käytössä vain kaupallinen ja vakiintunut ohjelmistopalvelu saatavilla olevine tukipalveluineen tulee kysymykseen. Joidenkin toiminnan luonteen vuoksi on toimittava ainoastaan sellaisissa palveluissa, jotka ylläpidetään Suomen lainsäädännön alaisuudessa.

Kaikilla näistä voi toimia sosiaalisen median toimintakulttuurin hengessä, ja siksi oma listani sisältää työkaluja kaikista yllä mainituista kategorioista.

Käyttäjän omat tarpeet sanelevat valintakriteerit. Täydellisin työkalukaan ei toisaalta vie asiantuntijaa tai organisaatiota uuteen maailmaan, vaan sen tekevät ihmiset. Ihmiset on saatava vakuuttumaan valitun työkalun käyttökelpoisuudesta. Hyvienkin työkalujen käyttöönottoaste voi jäädä pieneksi, jos ihmiset eivät koe niitä itselleen hyödyllisiksi.

Ennen minkään työkalun käyttöönottopäätöstä on siis syytä tarkistaa strategia: mikä olikaan päätehtävä? Mitä halutaan saada aikaan, millä tavalla? Kun osaa vastata kysymyksiin mitä, voi ryhtyä ratkomaan kysymyksiä missä ja miten.

Näin tapetaan paikallislehdet


1889 sanomalehti kertoi päivän uutiset, työpaikat ja nimitykset, lähtevät laivat ja juhannuksen huviretket. (Kuva Hufvudstadsbladet no 167A 23.06.1899 Kansalliskirjaston historiallisen sanomalehtikirjaston aineistosta)

110 vuotta myöhemmin sanomalehden kanssa tiedon välittämisessä kilpailevat monet tahot - sinäkin.

- Maakunnissa on olemassa paikallinen tyhjiö, joka kyllä täytetään seuraavan kahden kolmen vuoden aikana. Jos paikallislehdet eivät luo toimivia verkkopalveluita, sen tekee kyllä joku muu, sanoi mediakonsultti Jouni Kantonen huhtikuussa YLE Uutisille (Sanomalehdet pakotettuja uudistumaan).

Valtiokonttorissa toimivassa Valtion IT-palvelukeskuksessa on avattu kilpailu, jossa haetaan uusia ideoita ja toteutuksia julkisen tiedon esittämiseksi verkossa. Kaikille avoimessa Kansalaisosallistujan työkalut -kilpailussa etsitään uusia tapoja käyttää ja yhdistää julkisia datavirtoja. Tavoitteena on kehittää maksuttomia, avoimiin julkisen tiedon rajapintoihin perustuvia palveluita.

Kilpailussa on materiaalina syötteitä hovioikeuden päätöksistä uimavesien lämpötiloihin. Ehkä tutuinta ilmaista julkista dataa ovat kaupunkien julkisen liikenteen aikataulutietokannat - nyt listalla ovat pääkaupunkiseudun reittioppaan ja Tampereen kaupungin joukkoliikenteen aikataulut. Lista mukana olevista avoimista datavirroista täydentyy juhannukseen saakka.

- Tilanne Amerikassa on tiedon avoimuuden suhteen aivan eri pohjalla kuin meillä Suomessa. Erityisesti Vivek Kundran Washingtonin CTO-kauden (Chief Technology Officer) jäljiltä, huomauttaa Petri Kola kilpailun Facebook-ryhmässä.

Rahapalkintojen suuruus vaihtelee 500 eurosta 3000 euroon. Myös hyvällä idealla tai prototyypillä voi voittaa, sillä kilpailussa on erikseen sarja ideoille ja valmiille palveluille. Kilpailija tai kilpailijaryhmä voi halutessaan osallistua molempiin sarjoihin.

Kilpailun sovellusalusta on vapaa, kilpailutöiksi hyväksytään niin www-/API -pohjaiset mashupit, widgetit, iPhone- kuin esimerkiksi Facebook-sovelluksetkin.

Kansalaisosallistujan työkalut -kilpailun järjestävät sosiaalista mediaa julkishallinnossa tutkiva Somus-hanke ja Forum Virium. Yhteistyötahoina ovat ValtIT-yksikkö Valtiovarainministeriössä, ja Suomi.fi-portaali.

Kilpailutöiden palautusaika päättyy 31. elokuuta ja palkinnot jaetaan lokakuussa MindTrek-tapahtumassa Tampereella.

Pages

Subscribe to RSS - Web 2.0