Jos sinulla on vasara

Uuden työvuoden käynnistyessä on hyvä hetki arvioida, ovatko työkalut tarkoituksenmukaisessa käytössä.

Sosiaalisen median lyödessä läpi on vaarana nähdä yhteisöllisissä välineissä ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Tendenssi turvautua tuttuun työkaluun tunnetataan vuosikymmenien takaa (ks. law of the instrument).

Jos tunnet tarvetta näin vuodenvaihteessa vähentää Facebookin käyttöäsi niin reaktio saattaa olla ihan terve. Asiasta ei kannata ottaa itselleen sen isompaa stressiä, vaan kokeilla kenties fokusoituneempia jakamisen välineitä. Facebookin ryhmät esimerkiksi on erinomainen keino jakaa helposti ja nopeasti tietoa rajatulle joukolle. Vastaavan toiminnallisuuden tarjoaa nyt myös Google Plus. Ehkä johonkin tarkoitukseen voi olla järkevää perustaa suljettu tai salainen Google Plus - yhteisö, jotta työn tekeminen ja tiedon jakaminen valitun joukon kesken onnistuu ympäristössä, jossa on vähemmän häiritseviä elementtejä ympärillä kuin ystävien ja sukulaisten tiedonvaihtoon keskittyvässä Facebookissa.

Oletko sinä päivittämässä työrutiinejasi ja sosiaalisen median työkalupakkiasi? Aiotko ottaa jotakin uutta käyttöön tai luopua jostakin joka ei enää vastaa tavoitteitasi?

Uusia ja vielä uudempia työkaluja valitessa kannattaa kuitenkin muistaa, että edelläkävijöiden ponnisteluja lukuunottamatta muutos on hidasta. Moottorisahoja valmistettiin Suomessa jo sata vuotta sitten mutta niiden yleistyminen käsisahan ohi vei pari sukupolvea.

Harrastamisen tuki lisättävä yhteiskuntatakuuseen

Nykyisen kaltainen globaali markkinatalous ei kykene tuottamaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia riittävän monelle. Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön tekemään verkkokyselyyn vuosi sitten vastanneista nuorista moni ei uskonut löytävänsä kiinnostavaa ja mielekästä, riittävän toimeentulon takaavaa työtä, eikä työttömistä ammattitaidottomista nuorista 8 % uskonut koulutuksen hyödyllisyyteen (PDF).

Jos töitä ei ole, onnekas on se, jolla on mielekäs harrastus. Työmarkkinoiden rinnalle (joiltain osin korvaajaksi?) on nousemassa vakava harrastaminen. Itsensä kehittämisen mahdollisuuksia ja onnistumisen tunnetta tavoitellaan omista projekteista. Aller ja 15/30 Research - selvittivät pro am -kulttuuria. Tutkimushankkeen raportti on vapaasti ladattavissa. Aineistosta ei käy ilmi se, kuinka suuri osa vakavista harrastajista on työllistyneitä ja moniko vailla työtä. Onhan toki mahdollista, että nuoret jakautuvat yhä selvemmin onnistujiin ja häviäjiin niin, että onnistujilla on sekä työ että itsensä toteuttamisen mahdollistava harrastus, siinä missä häviäjillä ei ole kumpaakaan.

Vakavan harrastamisen yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi nuorten omaehtoista harrastamista tulisi tukea. Osana nuorten yhteiskuntatakuuta voisi luoda oman projektityön tukimallin. Nuori voisi tehdä jotakin itselleen tai lähipiirilleen merkityksellistä, ja koota tällaisista tekemisistä projektisalkun tulevia työllistymismahdollisuuksia tukemaan. Mahtaako jotakin tämänsuuntaista olla olemassa jo? Työpajatoimintahan on jo vakiintunutta.

Vakava harrastaminen näkyy tulevaisuudessa kilpailukykynä. Vuonna 2010 julkaistu maabrändiraportti antoi tehtävän kansantaloustieteilijöille ja valtiovarainministeriöille: lasketaan vapaaehtois-, vertais-, ja kotityön arvo Suomessa. Työryhmän mukaan ei pidä laskea vain rahatalouden arvoa ja siihen liittyvää verokertymää, vaan myös talkoo-Suomen ”kätketty vauraus” olisi saatava näkyväksi.

Yhdessä tekemisen osaaminen ja sosiaalinen pääoma ovat tarpeen globaalisti. Nuorisotyöttömyys on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma niin Euroopassa ja Aasiassa kuin Arabimaissa ja kehittyvissä maissa. Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan maailmassa on 6,4 miljoonaa sellaista nuorta, jotka eivät edes yritä hakea työtä. Kansallisvaltioiden rajojen sisäistä kilpailukykyä tärkeämpää on maailmanlaajuinen yhteiskuntarauha.

SADe ja KIDE: Kaksi blogia seurattavaksi

Ministeriöistä pukkaa nyt blogia. Joko tunnet nämä kaksi?

Valtiovarainministeriön sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaan liittyvä Sateen varjolla -blogi keskittyy Elinympäristön tietopalvelut -hankkeen ympärille. Uusien palvelujen avulla parannetaan kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, kehitetään viranomaisten, kansalaisten ja yritysten välistä tiedonkulkua ja helpotetaan maankäytön suunnitteluun tarvittavan tiedon keräämistä ja käyttöä.

Liikenne- ja viestintäministeriön KIDE-ohjelman KIDE-blogissa voi vaihtaa ajatuksia digitaalisesta tulevaisuudesta. Avoin data on hyvin edustettuna aiheiden joukossa.

Pages

Subscribe to Tuhat sanaa RSS