You are here

Yhteisöllisyys

Social networking

Ministerit ja kanisterit tasapainoilevat Twitterissä

Oman verkkopersoonan esille tuominen askarruttaa kaikenlaisia ammattilaisia - myös ministeriä. Twitter on yhä kiinnostavampi viestinnän väline. Enbuske & Linnanahde Crewn vieraana Subilla eilen ollut Alexander Stubb pohti ilmaisun rajoja. Linkki vie lähetykseen suoraan Twitter-keskusteluun mainosten jälkeen.

Stubb pohti uskottavaa ilmaisua ja arveli, ettei kuulostaisi aidolta, jos hän kertoisi käsitelleensä kaavoitusasioita kivoissa tunnelmissa.

(Muuten, kaavoituksella on selvästi jokin imago-ongelma. Mainosmiehet Kenneth Lindfors ja Pasi Räihä Skandaalista käyttävät kaavoitusinsinöörejä kiinnostavuuden antiteesinä (diaesityksen s. 9).

Stubb ja Enbuske julkistivat ohjelmassa suunnitelmansa kirjoittaa Twitter-kirja yhdessä. Osaamista kaksikolla taatusti on - olen Tuhat sanaa -blogissa esitellyt herrojen Twitter-läsnäoloa viime vuonna.

Yhteisömanagerit kokoontuivat taas Tampereella

Yhteisömanagerit kokoontuivat tänään Tampereella jakamaan kokemuksiaan. Tapahtuma järjestettiin Suomessa jo toista kertaa. Päivän parhaan sitaatin löysin Henna-Riikka Ahvenjärven Storify-koosteesta (upotus alla). Marko Suomi Twiittasi: "sinun ei pidä käyttämän wälinettä sen itsensä vuoksi" -vanha somelainen sananlasku.

Sosiaalisen median asiantuntija Johanna Janhonen on voima tapahtuman takana.

Harrastamisen tuki lisättävä yhteiskuntatakuuseen

Nykyisen kaltainen globaali markkinatalous ei kykene tuottamaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia riittävän monelle. Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön tekemään verkkokyselyyn vuosi sitten vastanneista nuorista moni ei uskonut löytävänsä kiinnostavaa ja mielekästä, riittävän toimeentulon takaavaa työtä, eikä työttömistä ammattitaidottomista nuorista 8 % uskonut koulutuksen hyödyllisyyteen (PDF).

Jos töitä ei ole, onnekas on se, jolla on mielekäs harrastus. Työmarkkinoiden rinnalle (joiltain osin korvaajaksi?) on nousemassa vakava harrastaminen. Itsensä kehittämisen mahdollisuuksia ja onnistumisen tunnetta tavoitellaan omista projekteista. Aller ja 15/30 Research - selvittivät pro am -kulttuuria. Tutkimushankkeen raportti on vapaasti ladattavissa. Aineistosta ei käy ilmi se, kuinka suuri osa vakavista harrastajista on työllistyneitä ja moniko vailla työtä. Onhan toki mahdollista, että nuoret jakautuvat yhä selvemmin onnistujiin ja häviäjiin niin, että onnistujilla on sekä työ että itsensä toteuttamisen mahdollistava harrastus, siinä missä häviäjillä ei ole kumpaakaan.

Vakavan harrastamisen yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi nuorten omaehtoista harrastamista tulisi tukea. Osana nuorten yhteiskuntatakuuta voisi luoda oman projektityön tukimallin. Nuori voisi tehdä jotakin itselleen tai lähipiirilleen merkityksellistä, ja koota tällaisista tekemisistä projektisalkun tulevia työllistymismahdollisuuksia tukemaan. Mahtaako jotakin tämänsuuntaista olla olemassa jo? Työpajatoimintahan on jo vakiintunutta.

Vakava harrastaminen näkyy tulevaisuudessa kilpailukykynä. Vuonna 2010 julkaistu maabrändiraportti antoi tehtävän kansantaloustieteilijöille ja valtiovarainministeriöille: lasketaan vapaaehtois-, vertais-, ja kotityön arvo Suomessa. Työryhmän mukaan ei pidä laskea vain rahatalouden arvoa ja siihen liittyvää verokertymää, vaan myös talkoo-Suomen ”kätketty vauraus” olisi saatava näkyväksi.

Yhdessä tekemisen osaaminen ja sosiaalinen pääoma ovat tarpeen globaalisti. Nuorisotyöttömyys on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma niin Euroopassa ja Aasiassa kuin Arabimaissa ja kehittyvissä maissa. Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan maailmassa on 6,4 miljoonaa sellaista nuorta, jotka eivät edes yritä hakea työtä. Kansallisvaltioiden rajojen sisäistä kilpailukykyä tärkeämpää on maailmanlaajuinen yhteiskuntarauha.

Pages

Subscribe to RSS - Yhteisöllisyys