You are here

Sanat

Sanavalinnat sosiaalisessa mediassa paljastavat persoonallisuutesi markkinointiviestinnän kohdentamiseksi

Millaiselta näytän muiden silmissä? Millainen oikeastaan olen? Oma persoona on ehtymätön mysteeri. Siksi uudet tavat jäsentää tietoa herättävät uteliaisuutta.

Ohjelmistoyhtiö IBM:n tutkija Michelle Zhou on tutkinut IBM:n työntekijöiden profiileja. Hän on verrannut julkisia Twitter-viestejä samojen henkilöiden yhtiön sisäisessä sosiaalisessa mediassa IBM Connectissa jakamiin tietoihin itsestään ja väittää pystyvänsä näiden Twitter-viestien perusteella kuvaamaan henkilöitä osuvasti. (IBM researcher can decipher your personality from looking at 200 of your tweets).

Uutinen herätti uteliaisuutta - ketäpä ei kiinnostaisi algoritminen peilikuva omasta itsestä.

Sosiaalisen median sanavalinnat kiinnostavat myös kielen ja persoonallisuuden tutkijoita, jotka ovat päätelleet Facebook-viesteistä mm. että liikunnallinen elämä pitää tunne-elämän tasapainossa (Personality, Gender, and Age in the Language of Social Media: The Open-Vocabulary Approach) (via BusinessInsider).

Osuvan profiloinnin teknologian käytännön sovellutukset ovat rajattomat: markkinoinnin tehokas kohdentaminen, oikeanlaisten osaajien rekrytointi, toisinajattelijoiden seulonta yhteiskunnissa joissa sananvapaus halutaan pitää sopivasti viranomaisten hyppysissä...

Sosiaalisen median seurannan ammattilaiset, kertokaahan, missä somekäyttäjien tekstin ja kielen analysointi jo näkyy käytännön tuotteissa?

Google ja Facebook tuovat käyttäjän sosiaalisen verkoston palveluiden ytimeen

Facebook ja Google hivuttavat verkkopalvelujamme yhä tiukemmin kiinni sosiaalisiin verkostoihimme.

Facebook on totuttanut meidät tykkäämään ja jakamaan. Google Plussan käyttäjät suovat toisilleen huomiota +1 -kuittauksin, digitaalisesti nyökytellen, "kuulolla ollaan".

Facebookin syksyllä julkistaman kitkattoman jakamisen ("frictionledss sharing") myötä jakamisen sanasto laajeni lukemiseen ja kuunteluun (kerroinkin, kun Facebook julkisti syyskuussa ensimmäiset mediakumppanit, jotka tarjosivat sisältönsä Facebookin sovelluksen sisällä).

Nyt kumppaneita on lisää, ja teonsanoja myös. Kokkaatko? Kerro se kuin kone.

AllThingsD haastatteli Facebookin tuotepäällikkö Carl Sjögreeniä uusien mediakumppanien lanseeraukseen liittyen (video alla; Facebook Goes Beyond Likes With New Timeline Apps)


Google+ on uusi verkon sosiaalisuuden kerros, joka liittyy Googlen muihin palveluihin, esimerkiksi hakuun (Ks. Wikipedia: Social Search).

Jos haluat tehdä verkkokaupastasi sosiaalisen, Facebook ei ole enää ainoa vaihtoehto, toteaa O'Reilly Median Mike Loukides Forbesin blogissa (Here's The 7 Tech Trends You Need To Watch).

Vastalahjaksi entistä arvokkaammasta, sosiaalisille verkostoillesi rakentuvasta näkymästä verkkoon Google haluaa datasi. Tämä on "Social as a Service", sosiaalisuutta palveluna, Googlen malliin.

Yksityisyys ja tietosuoja puhuttavat, mutta palvelut kehittyvät jatkuvasti avoimesti jakavampaan suuntaan.

Vaivaako ITSO? Käännetäänkö nouseva hypeilmaus verkosta irti pääsemättömyydeksi

Jos ei osaa annostella verkkoläsnäoloaan ja tavoitettavuuttaan sähköisissä viestintävälineissä, on vaarassa palaa loppuun. "Inability to switch off (ITSO) is a modern curse," verkosta irti pääsemättömyys on nykyajan kirous, kirjoittaa New York Timesin kolumnisti Roger Cohen tänään laajasti jaetussa kirjoituksessaan
"A Time to Tune Out".

Mikä ihmeen ITSO?

Infoähky uhkaa, jos ei malta irrottautua verkosta ja verkostoista, tietää moni arkisesta kokemuksestaan. Myös jatkuva huomion hajautuminen, Continuous partial attention, piinaa tietotyön tekijää. Mutta onko kolumnistin mainitsema tila oikeasti olemassa vai värikästä uuskieltä? Onko minullakin verkosta irti pääsemättömyys, VIP?

ITSOa ei tunne sen paremmin Wikipedia kuin lääketieteen sanakirjakaan.

Tätä kirjoittaessa termi tarttuu hakukoneessa uutiseen, joka käsittelee Coheninkin mainitsemaa loppuunpalaneen portugalilaispankkiirin tapausta.

Joukkojen älyn valjastamiseksi kysyin asiaa Quorassa, Academica.edussa ja Twitterissä.

Termi taitaa olla uusi. Nyt on mielenkiintoinen tilaisuus seurata, vakiintuuko se käyttöön. Seuratkaamme otsikoita kotimaan mediassa.

Volkswagen sulkee sähköpostipalvelun yöksi

Tietotulvan rajoittaminen on noussut vuodenvaihteessa puheenaiheeksi sen jälkeen, kun Volkawagenin uutisoitiin sulkevan reilun tuhannen työntekijän sähköpostitilit vapaa-ajan rauhoittamiseksi. Kuinka paljon kokeilussa vilpittömästi halutaan rauhoittaa työntekijöiden vapaa-aikaa, ja kuinka kiinnostavaa työnantajalle on työmeilien liitteiden iltaisin avaamatta jättämisestä koituva säästö työntekijöiden kännykkäliittymien tietoliikennekuluissa, on Volkswagenin johdon asia. Mobiilidatasiirto on kallista. Niin on toki työntekijöiden mielenrauhakin.

Yhteyksistä irti pääsemisen taito

Tietotyöläisen keskeinen taito nyt ja tulevaisuudessa on oman ajankäytön säätely ja yhteyksistä irti pääsemisen taito. Pitääkö työnantajan katkaista työkaluista virta, eivätkö työntekijät osaa itse lakata tarkistamasta sähköpostejaan vuorokauden ympäri? Jos työntekijä on taipuvainen addiktiiviseen käyttäytymiseen, eikö uhkana ole vain varjo-IT:n käytön lisääntyminen, kun illalla välttämättä huomiota vaativat työasiat hoidetaan muissa välineissä - pahimmassa tapauksessa vaikka Facebookin yksityisviesteissä?

Pages

Subscribe to RSS - Sanat