You are here

Digimedia

Linkit talteen, mutta millä?

Usean vuoden ajan käytin tyytyväisenä Delicious-kirjanmerkkipalvelua linkkieni asiasanoittamiseen ja järjestämiseen. Sitten palvelun kehitys pysähtyi omistusjärjestelyjen vuoksi. Vaihdoin selainta Mozilla Firefoxista Google Chromeen. Samaan aikaan Twitterin käyttöni kasvoi ja lyhensin yhä useammin linkkejä Bit.ly:llä.

Deliciousin saatua uuden ilmeen kokeilin sen uusia ominaisuuksia (ks. Stacks vs. Storify -vertailu) mutta säännöllinen käyttö jäi. Bitly pyrkii nyt selvästi mukaan linkkien talletusbisnekseen. Kilpailijoitaan reippaasti visuaalisempi Pinterest tuli kuratointikenttään takavasemmalta.

Kotimainen kasvuyritys Kippt saa nostetta kalifornialaisesta yrityskiihdyttämöstä. Kippt mahdollistaa myös linkkien yksityisen tallettamisen.

Linkkien yksityinen tallettaminen on hyvä ominaisuus, mutta minulle tärkeää on myös kuratoiminen, verkon sisältöjen järjestyksessä pitäminen omilla kriteereillä.

Kuratoisin kernaasti, mutta millä?

Lisensointimallit mahdollistaisivat videoaineistoja yhdistelevää ja tuotteistavaa liiketoimintaa

Videotallenteiden uudelleenpaketoiminen - tuotteistaminen tuotteiksi ja palveluiksi - tulee synnyttämään uutta liiketoimintaa. Tähän asti suuri osa videomateriaalista on ollut kertakäyttöistä: se on tehty yhteen tarpeeseen ja jäänyt sitten levynkulmalle makaamaan tai parhaassa tapauksessa se on metadatoitettu ja arkistoitu asianmukaisesti.

  • Videomateriaaleja syntyy media-alan yrityksissä
  • Organisaatiot tuottavat videomateriaaleja kertoessaan omasta toiminnastaan
  • Yhä enemmän tavalliset ihmiset dokumentoivat omaa elämäänsä ja ympäristöään

Yksittäisen videoleikkeen arvo lähenee nollaa. Arvo syntyy uusista aineistojen yhdistelmistä. Nyt tarvitaan lisensointimalli ja keinot jalostaa videomateriaali jatkokäyttöön.

Muutosajureita, jotka mahdollistavat tämänkaltaiset uudet liiketoimintamallit, ovat

  • Pilviteknologiat - suurten tietomäärien varastointi ja saatavilla pitäminen (vrt. YouTube, Vimeo)
  • Äänen ja kuvan analyysikeinot - teknologia, jolla tuotetaan aineistojen yhdistelyn kannalta relevanttia metadataa
  • Palvelualustamalit, jotka mahdollistavat hakujen tekemisen laajoihin tietoaineistoihin ja sisältöjen selailun maksutta
  • Lisensointimallit, jotka mahdollistavat digitaalisien käyttöoikeuksien myymisen (Spotifystä iStockphotoon)
  • Kasvava medialukutaito ja digitaalisen mediakulttuurin harrastaminen

Mitä muita relevantteja muutosajureita lisäisit listalle? Tarjoaako joku toimija jossakin jo tämänkaltaisia palveluita?

Väittämä on osa Otavan Opiston Digitaalinen Suomi 2020 edelfoi -prosessia.

Tuija Aalto from Otavan Opisto on Vimeo.

Ylen internetpalvelujen suunnittelupäällikkö Tuija Aalto videomateriaalien jatkuvasta yleistymisestä ja sen ympärille syntyvästä liiketoiminnasta.

Video on osa Digitaalinen Suomi 2020 edelfoi -prosessia, joka lähiosuus toteutetaan Otavan Opistolla 8. kesäkuuta 2012 . Tapahtumaa voi seurata livenä myös verkossa: http://otavanopisto.adobeconnect.com/delfoi alkaen kello 8.30.

"Delfoi-prosessiin osallistuu lähitilanteessa Otavan Opistossa 20-25 panelistia ja 10-15 verkon kautta. Tarkasteltavana on joukko tulevaisuusväitteitä, joiden suhteen tulevaisuus on aidosti avoin. Mahdollisia tulevaisuuksia on siis monta. Tavoitteena on tuottaa asiantuntijatietoa ja näkemystä näiden erilaisten tulevaisuuksien (futuribles) puolesta ja vastaan."

Kuinka kauas Twiittisi kantaa?

Wow, sanoi liikkeenjohdon konsultti Esko Kilpi Twiittinsä tavoittavuuslukuja.

Selvitin kahden suomalaisen englanniksi Twiittaavan henkilön Twiitin kantavuutta Tweetreach-työkalulla. Esko Kilpi pohti blogissaan sosiaalisten verkostojen ajan johtajuutta ja Twiittasi blogilinkin. Petteri Tarkkonen julkaisi aforismin: "Opportunity may knock only once, but temptation leans on the doorbell."

Molemmat viestit oli lähetetty iltayhdeksän maissa sunnuntai-iltana. Tässä luvut:

  • Kilpi: Näkyvyys 39 000 impressiota Twitterivirrassa, tavoittavuus lähes 25 000 Twitterkäyttäjää.
  • Tarkkonen: Näkyvyys 65 000 impressiota ja tavoittavuus lähes 60 000 Twitterkäyttäjää.

Kilven saama näkyvyys jakautuu edelleen siten, että 22 000 Twitter-käyttäjää näki Twiitin kerran, 1500 Twitterkäyttäjää näki Twiitin Re-Tweetattuna 2-4 kertaa ja, reilu 2000 5-7 kertaa ja pari sataa käyttäjää yli kahdeksan kertaa.

Kilpi oli Twitterissä itse tehokkain jakelija viestilleen: yli puolet näytöistä syntyi hänen omien toimenpiteidensä ansiosta. Epäilemättä niin oli Tarkkonenkin, jolla on peräti runsaat 106 000 seuraajaa twitterissä. Tarkkosen tililtä lähteneen viestin jakelijoita ei voi verrata ilmaisen datan valossa. Täyteen raporttiin pääsee perehtymään vain rahalla.

Mielenkiintoisia lukuja, toteaa Twitterin tiettävästi seuratuin suomalainen yksityishenkilö Petteri Tarkkonenkin.

Tarkkosen viestin näytöt hajosivat laajemmalle: peräti 54 000 näyttöä kaikkiaan 65 000:sta esiintyi Twittervirrassa vain kerran. Toistoa koki vain runsaat 5000 Twitter-käyttäjää.

Lähtötilanne herroilla on kiinnostava: Petteri Tarkkosella on yli 106 000 seuraajaa Twitterissä, Kilvellä 2300.

Mitä johtopäätöksiä sinä teet Tweetreach-raporteista? Satuitko itse twiittaamaan englanniksi jotakin samaan kellonaikaan? Kuinka levisi?

Aivan eri aikoihin lähetettyjen viestien vertailukelpoisuus yllä oleviin lukuihin on vähäinen, mutta jakakaa kaikin mokomin muita tavoittavuuslukujanne kommenteissa, niin katsotaan mitä johtopäätöksiä niistä voisi tehdä.

Pages

Subscribe to RSS - Digimedia