You are here

Asiakaskokemus

Kodin laitteiden normaalit ja epänormaalit käyttötavat


Herätyskellona käytän kännykkää. Herätysäänenä kiekuu kukko.

Lehden luen tietokoneelta keittiöni nettibaarissa. Samalla laitteella kuuntelen myös musiikkini, vaikka se ei olekaan ihan normaalia. Samalla laitteella soitan joskus puheluita, teen ostoksia ja käyn pankissa, mikä oli vielä seitsemän vuotta sitten tosi epänormaalia. Ei sentään laitonta.

Aamuradioni kuuntelen nyttemmin vanhasta kelloradion rotiskosta (kuvassa). Työmatkalla kuuntelen radio-ohjelmatallenteita mp3-soittimeltani.

Teevesi lämpenee vedenkeittimellä ja kahvi kahvinkeittimellä. Niissä ei ole muita ominaisuuksia.

Epänormaalia musiikin käyttöä Käpylässä


Juuri kun oli saanut hankittua kotikeittiön nettibaariin (tekee hyvää selälle seistä välillä) kunnon kaiuttimet, luen kummia: toisen käden lähteiden mukaan asiantuntija on saatu lausumaan, että "tietokoneella musiikin kuuntelu on extraa. Normaalisti musiikkia kuunnellaan autossa tai stereoiden kautta." Arvaahan sen, että näin asiayhteydestään irrotettuna tuo kuulostaa vallan vallattomalta. Uusi lentävä lause on syntynyt! :)

No, epänormaaleja ollaan sitten. Stereot purin juuri tarpeettomina kun digiradio lakkasi kuulumasta - vanha kunnon kelloradio nousi aamiaispöydän kunniapaikalle. Autoa ei ole, mp3-soitin viihdyttää korvissa kun kävelen töihin.

Kuluttajavirasto moitiskelee tekijänoikeuslakia tänään julkaistussa tiedotteessaan:

"Kuluttajille ei saisi lakiuudistuksessa asettaa tarpeettomia esteitä laillisesti hankki­miensa teosten käyttöön. Lakia uudistettaessa pitäisi arvioida kaikkia tavalliselle kuluttajalle muutoksista aiheutuvia haittoja ja verrata niitä harvalukuisten väärinkäyttäjien aiheuttamiin ongelmiin."

Edelleen: "toisin kuin kopioiden valmistamista niiden levittämistarkoituksessa, muutaman kappaleen kopioimista kotikäyttöön voidaan pitää äänilevyn tavanomaisena käyttönä. Jos tuotetta ei voida käyttää tavanomaiseen tarkoitukseensa, sitä voidaan pitää virheellisenä."

Siksi lainsäädännöllä pitäisi turvata kuluttajille oikeus valmistaa muutamia kopioita henkilökohtaiseen käyttöön laillisesti hankitusta teok­sesta. Silloin kummankaan osapuolen – tekijänoikeuksien haltijan ja tavallisen kuluttajan – oikeudet eivät joutuisi epätasa-arvoiseen asemaan."

"Kuluttajavirasto on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että lain sisällöstä on esitetty julkisuudessa erilaisia tulkintoja. On kuluttajien kannalta huolestuttavaa, jos lakia ei onnistuta kirjoittamaan niin selkeäksi, että kuluttaja ymmärtäisi sen sisällön."

Turun sanomat ottaa kantaa pääkirjoituksessaan.

"Musiikintekijöiden ja muiden luovien taiteilijoiden on saatava työstään korvaus, mutta ylilyöntejä tekijänoikeuksien valvonnassa on vältettävä. Esimerkiksi musiikin esityskorvauksissa kohtuuden raja on osin jo ohitettu. Liian tiukat säädökset eivät palvele kenenkään etuja. Sekä musiikin tekijöille että heidän tuotoksiaan markkinoiville on tärkeää, että levyjä voidaan ilman vaikeuksia kuunnella."

Digitoday kiinnittää huomiota rakkaan tietoyhteiskuntamme ironiaan

"Tekijänoikeuslakiesityksen mukaan lataaminen vertaisverkoista on lievempi rikkomus kuin ostetun cd-levyn suojauksen murtaminen. Suojaus voi estää esimerkiksi musiikin siirtämisen mp3-tiedostoksi.

Lakiesityksen mukaan laillisesti hankitun cd-levyn suojauksen kierto on teknisen toimenpiteen loukkausrikkomus, josta rangaistuksena voi olla sakko.

Jos suojatun cd-levyn materiaali sen sijaan löytyy verkosta, ei laittomaan lähteeseen turvautuva lataaja syyllisty kuin moitittavaan lainvastaiseen tekoon."

Kasvi äimistelee, että opetusministeriö on antanut kansanedustajille väärää tietoa lain valmisteluvaiheessa.

Ei ole helppoa laatia lakeja.

Maineenhallintaa lehtovaaralaisittain eli oppitunti asiakaspalautteeseen vastaamisesta

"Ravintola Lehtovaara on tunnettu miellyttävästä ilmapiiristään, makuhermoja hemmottelevista ruoka-annoksistaan sekä asiakasta arvostavasta lämpimästä palvelustaan", hehkuttaa kuulu töölöläisravintola.

Kiitos taitamattomasti hoidetun asiakasvalituksen kyseinen ravintola tunnetaan tänä päivänä suomalaisessa blogosfäärissä myös vähemmän imartevasta yhteydestä. Pettynyt asiakas, helsinkiläinen Herkko Hietanen ei saanut vastausta reklamaatioonsa ja julkaisi sen verkossa ja nyt ravintolan kannalta ikävä dokumentti näkyy Googlen hakutuloksessa heti ravintolan oman sivuston jälkeen.

Blogissaan Hietanen uhoaa takanaan olevaa verkon voimaa: "The amazing power of Internet. While I talk about it, I couldn't even dream of what has happened in past 48 hours. Cory at Boing Boing blogged it and Finnish Digitoday and Taloussanomat are following."

Ravintolaa edustava asianajotoimisto on tiemmä lähestynyt Hietasta kymmenien tuhansien eurojen vahingonkorvausvaatimuksella (pdf-tiedosto) vaatien Hietasta poistamaan tämän verkossa julkaiseman 2.1.2004 päivätyn dokumentin. Verkkoon se oli Hietasen mukaan joutunut siis siksi, että ravintola ei ollut tehnyt elettäkään hyvitelläkseen pettynyttä asiakastaan.

(Yhtä komea tiedotus- ja maineenhallintamoka tulee mieleen viime heinäkuulta. Muistatteko "Kyy lastenaltaassa"-lööpit vesipuisto Serenasta? Viestinnän ammattilaisena luin aivan tukka pystyssä tapauksesta kertovaa iltapäivälehtijuttua. Serenan edustaja oli leukaillut toimittajalle tyyliin "on tuolla metsässä hirviä ja karhujakin, pannaanko niistä varoituskyltit kans". Niin - sanoohan sen jo slogankin: "Vesipuisto Serena - Seikkailu koko perheelle.")

Asiakassuhdeviestinnän oppikirjoihin on syytä kirjoittaa uusi luku tai vähintäänkin kappale maineenhallinnasta blogien aikakaudella. Havaintomateriaalista ei taida tulla puutetta.

Aluksi voi palauttaa mieleensä maineen määritelmän. Hyvä sellainen löytyy Tampereen Yliopiston tutkijan Erkki Karvosen sivuilta:

"Suomen sana "maine" on luonteeltaan paremminkin kuulemiseen ja puhumiseen perustuva, eikä siis visuaalinen termi. Mitä jostakin kohteesta tai henkilöstä "mainitaan", puhutaan ja minkälaisia juttuja siitä kuullaan? Nykysuomen sanakirjan mukaan "maine" on "arvosteleva maininta", "jotakin koskeva (kerrottuna leviävä) tieto, kulkupuhe, huhu" ja "jostakusta tai jostakin toisten keskuudessa vallalla oleva käsitys, mielipide, ‘nimi’." Suomen kielen etymologisen sanakirjan (1955) mukaan "maineella" tarkoitetaan "jälkipuhetta" tai "kulkupuhetta". Karjalassa "mainitseminen" on merkinnyt "kertoa, muistella, puhua poissaolevasta henkilöstä" ja viron "mainida" on tarkoittanut "puhua poissaolevasta takanapäin".

(Erkki Karvonen: Maine kulttuurisena käsitteenä - Paperi Yhteisöviestinnän päivillä, ulkoisen yhteisöviestinnän työryhmässä 8.–9.1.1999 Helsingissä)

Näinköhän tämä maineteko pian nostaa Hietasen reklamaation ravintolan omien sivujen ohi Goooglen hakutuloksen ykköseksi. Yritystä siihen suuntaan näyttää olevan.

(päivitys 28.6.: "Me arvataan kyllä, mikä tässä on taustalla."

Hesarin tyhmät kysymykset - palsta kysyy ravintolan asianajajalta, Miksi korvauksia nettikritiikistä? (€)

"Tiedättekö, mitä blogit ovat?
En todellakaan tiedä. Mitä ne ovat?

Ne ovat yksi internetin nopeimmin kasvava viestinnän muoto, eräänlaisia sähköisiä päiväkirjoja.
No, jokainen voi tehdä sellaisia omaan kirjaansa.")

Pages

Subscribe to RSS - Asiakaskokemus