You are here

Harrastamisen tuki lisättävä yhteiskuntatakuuseen

Nykyisen kaltainen globaali markkinatalous ei kykene tuottamaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia riittävän monelle. Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön tekemään verkkokyselyyn vuosi sitten vastanneista nuorista moni ei uskonut löytävänsä kiinnostavaa ja mielekästä, riittävän toimeentulon takaavaa työtä, eikä työttömistä ammattitaidottomista nuorista 8 % uskonut koulutuksen hyödyllisyyteen (PDF).

Jos töitä ei ole, onnekas on se, jolla on mielekäs harrastus. Työmarkkinoiden rinnalle (joiltain osin korvaajaksi?) on nousemassa vakava harrastaminen. Itsensä kehittämisen mahdollisuuksia ja onnistumisen tunnetta tavoitellaan omista projekteista. Aller ja 15/30 Research - selvittivät pro am -kulttuuria. Tutkimushankkeen raportti on vapaasti ladattavissa. Aineistosta ei käy ilmi se, kuinka suuri osa vakavista harrastajista on työllistyneitä ja moniko vailla työtä. Onhan toki mahdollista, että nuoret jakautuvat yhä selvemmin onnistujiin ja häviäjiin niin, että onnistujilla on sekä työ että itsensä toteuttamisen mahdollistava harrastus, siinä missä häviäjillä ei ole kumpaakaan.

Vakavan harrastamisen yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi nuorten omaehtoista harrastamista tulisi tukea. Osana nuorten yhteiskuntatakuuta voisi luoda oman projektityön tukimallin. Nuori voisi tehdä jotakin itselleen tai lähipiirilleen merkityksellistä, ja koota tällaisista tekemisistä projektisalkun tulevia työllistymismahdollisuuksia tukemaan. Mahtaako jotakin tämänsuuntaista olla olemassa jo? Työpajatoimintahan on jo vakiintunutta.

Vakava harrastaminen näkyy tulevaisuudessa kilpailukykynä. Vuonna 2010 julkaistu maabrändiraportti antoi tehtävän kansantaloustieteilijöille ja valtiovarainministeriöille: lasketaan vapaaehtois-, vertais-, ja kotityön arvo Suomessa. Työryhmän mukaan ei pidä laskea vain rahatalouden arvoa ja siihen liittyvää verokertymää, vaan myös talkoo-Suomen ”kätketty vauraus” olisi saatava näkyväksi.

Yhdessä tekemisen osaaminen ja sosiaalinen pääoma ovat tarpeen globaalisti. Nuorisotyöttömyys on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma niin Euroopassa ja Aasiassa kuin Arabimaissa ja kehittyvissä maissa. Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan maailmassa on 6,4 miljoonaa sellaista nuorta, jotka eivät edes yritä hakea työtä. Kansallisvaltioiden rajojen sisäistä kilpailukykyä tärkeämpää on maailmanlaajuinen yhteiskuntarauha.